Kesän treenitavoitteet

Näin kesän kynnyksellä lienee aika päivittää hieman treenikuulumisia.

Kävimme talvikauden aikana tasan kerran tokossa, kevättalvella aurinkoisella säällä. Silloinkin Muusa käskettiin kotiin lämmittelemään kesken treenejä. Siitä huolimatta, että pakkasta ei ollut juuri nimeksikään ja Muusalla oli kokoflecepuku ja päällä vielä toppatakki, hytisi neiti marttyyrin elkein ja oli surkeana. Treeneihin motivoituminen oli sillä tasolla, että hyvä kun perusasentoon sen sain jollain väkipakolla. Ei siinä auttanut muu kuin leikkiä vähän aikaa riehutusleikkejä ja lähteä kotiin lämmittelemään. No, ainakin voin sanoa yrittäneeni.

Niin se vaan on, että pinseri ei ole mikää jokasään koira. Varsinkaan tokon treenaamisesta talvella ulkona ei ainakaan Muusan kanssa kannata haaveilla. Agilitytreenit vielä menevät lämmittämättömässä hallissa, kun koirat pidetään koko ajan liikkeessä, eikä jäädä paikoilleen hytisemään. Tosin Muusasta huomasi agilityssäkin, että se oli keväällä lämpimän tullen ihan erilailla motivoitunut kuin kylmällä, jolloin se vastahakoisesti löntysteli sinne tänne kentällä. Harmiksemme Kallion koirakerho ei järjestä treenejä kesällä ollenkaan, vaan kausi alkaa taas sopivasti syyssateiden kanssa samaan aikaan. Muusan harras toive olisi, että Kallion koirakerho löytäisi jostain jonkun pommisuojan, parkkihallin tai vastaavan, jossa hänen majesteettinsakin sopisi treenata ympäri vuoden. Sitä odotellessa saamme ehkä kesällä tehtyä jotain tokoilua itseksemme, tai sitten emme :D

Agilityssä Muusa on kehittynyt ihan valtavasti. Eniten iloitsen siitä, että se on saanut aivan uudenlaista intoa ja vauhtia agilityyn. Samalla aikaisemmat ongelmat A-estellä ovat unohtuneet ja Muusa on alkanut saada juonen päästä kiinni myös kepeillä. Sekä minä että koira olemme oppineet monenlaisia uusia ohjauskuvioita ja vaikka mitä. Ohjattujen treenien lisäksi käymme myös itsekseen treenailemassa.

Muusan kesän agilitytavoitteet:

Rengas
Renkaan oikea suorittaminen itsenäisesti, Muusa hakee itsenäisesti oikean välin, mistä pitää hypätä.
Lähtötilanne: Muusa tulee kutsulla oikeasta välistä, mutta lähetettäessä hyppelee ihan mistä sattuu.
Treenisuunnitelma: Tehdään rengasta ensin riittävästi yksittäisenä lätkän kanssa siten, että ohjaaja antaa vain lähtömerkin, ei ohjaa esteelle ollenkaan. Palkka lätkälle ilmestyy vain jos rengas on hypätty oikeasta välistä. Koska Muusa kestää toistoa huonosti, tätä kannattaa ottaa jokaisella treenikerralla muutaman kerran, niin, että Muusa ei kerkeä kyllästymään.

Kepit
Keppien suorittaminen itsenäisesti
Lähtötilanne: Muusa tekee kepit käden kanssa ihan ok.
Treenisuunnitelma: Kokeillaan keppien opettamista kujakepeillä. Muusa on jo valmiiksi todella paljon kiinni kädessäni (peruja mm. tokosta), ja siksi haluan, että se oppii suorittamaan kaikki esteet mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi minä kokemattomana ohjaajana teen paljon virheitä, joten käden perässä keppien opettelu on senkin takia huono idea. Täytyy kyllä myöntää, että keppien osalta en ole ihan varma, mitä juuri nyt pitäisi Muusan kanssa tehdä.

Keinu
Keinun oppiminen (ensisijaisena tavoitteena keinun mekanismin hoksaaminen, ei vielä keinun itsenäinen suorittaminen)
Lähtötilanne: Koska Muusa on pehmeä koira, joka muistaa kaikki huonot kokemukset herkästi, on sen kanssa toistaiseksi keskitytty puomiin ja A:han. Nyt alkaisi kuitenkin olemaan aika myös keinun.
Treenisuunnitelma: Tehdään keinua varovaisesti ja vain avustajan kanssa. Erityisesti täytyy varoa, että koira ei ryntää keinulle samaa vauhtia kuin muille kontakteille ja että Muusa oppii näiden välisen eron. Hiljalleen avustaja antaa keinun keinahtaa vapaasti enemmän, jolloin koira tajuaa saavansa heilahduksen aikaa kehollaan. Toistaiseksi Muusan tavoitteeksi riittä näiden kahden asian tajuaminen: keinu ei ole puomi ja että keinussa Muusa itse saa aikaan liikkeen.

Puomi
Puomin suorittaminen ilman sutimista
Lähtötilanne: Muusa tekee kyllä puomin, mutta uusien puomien kanssa, sitä välillä alkaa jännittää, jolloin se sutii kamalasti tai saattaa jopa jäädä hetkeksi tutisemaan puomin päälle.
Treenisuunnitelma: Paljon erilaisia puomeja, ei kuitenkaan liukkaita tai vaarallisia. Parhaimpia ovat tietenkin mattopohjaiset.

Lähdössä odottaminen
Muusan pitää malttaa odottaa lähtömerkkiä
Lähtötilanne: hiippailua
Treenisuunnitelma: Paljon sellaisia harjoituksia, joissa palataan takaisin palkkaamaan koira odottamisesta.

Vauhti ja irtoaminen
Muusan pitää myös irrota minusta tarpeen vaatiessa.
Lähtötilanne: vauhtia saisi vielä tulla vähän lisää, esimerkiksi putkeen Muusa menee edelleen aika "hitaasti". Muutenkaan Muusa ei oikein "irtoa".
Treenisuunnitelma: Lätkän kanssa simppeleitä irtoamisharjoituksia, näistä Muusa saa aina vauhtia lisää. Tärkeää on muistaa, että tehtävä ei saa olla yhtään liian haasteellinen, jos halutaan vauhtia, koska Muusa menee sitä nopeammin, mitä yksinkertaisempi juttu :D

Esteiden tunnistaminen ja hakeminen käskystä
Ideana on, että koira osaa hakea kentältä minkä tahansa esteen ohjaajan käskystä.
Lähtötilanne: Muusa seuraa hyvin ohjaustani, mutta ei välttämättä erota esteitä nimien perusteella. Tästä voi tulla ongelmia varsinkin silloin jos kaksi estettä ovat aivan vierekkäin tms.
Treenisuunnitelma: Harjoitellaan esteitä valintatilanteessa, jossa vierekkäin on kaksi erilaista estettä. Koiraa ei ohjata kummallekaan, vaan se läheteään riittävän kaukaa esteen vihjesanalla. Esteen jälkeen avustaja on laittamassa palkan lätkälle, mutta palkka tulee luonnollisesti vain silloin kun koira on suorittanut oikean esteen. Tämä on Muusalle ajankohtainen harjoituksen kohde vasta sitten kun esteet sujuvat yksittäisinä täysin itsenäisesti.

Muusan treeniohjeet

Näitä Muusan treeniohjeita olen kerännyt lähinnä itselleni, ne lienee kuitenkin sovellettavissa koiraan kuin koiraan ja mihin tahansa lajiin.

Ei liikaa toistoja - treenaa usein pieniä pätkiä

Muusa ei jaksa kamalaa määrää toistoja, mitä enemmän sen kanssa tehdään, sitä enemmän virheitä alkaa tulemaan. Nopeana oppijana Muusa tietenkin oppii myös omista virhesuorituksista nopeasti. Yksi hyvä esimerkki tästä on agilityssä: kun koira on kerran päässyt targetille oikaisemalla ja saanut sieltä namin, se yrittää varsin usein kokeilla oikaisemista ennen varsinaisen tehtävän suorittamista.

Muusan kanssa paras tapa onkin treenata vaikka joka päivä tai joka toinen päivä viisi minuuttia. Jos jotain haluaa oikein hioa, niin sitten vaikka kolme kertaa päivässä kaksi minuuttia. Esimerkiksi paikallaan makuuta treenataan tällä hetkellä joka ilta ruokakupin kanssa.

Treenaus on aina iloista ja hauskaa ja siihen keskitytään ihan kybällä

Jos itseä väsyttää tai vituttaa, kannattaa unohtaa koko juttu siltä päivältä. Muusan kanssa on ihan turha yrittää tehdä mitään vähän vasemmalla kädellä tai huonolla tuulella. Silloin kun jotain opetellaan, siihen pitää itse pystyä keskittymään sataprosenttisesti. On ihan sama vaatiiko koiran innostaminen vain motivointipatukan esiin ottamisen vai kenties maassa möyrimistä kummallisesti sätkien, kaikki tuo on oltava valmis tekemään. Muusa on siitä hyvä opettaja, että sitä ei kiinnosta tehdä mitään jos joku karjuu, kiskoo tai muuten vaan näyttää nyrpeää namaa. Sen sijaan iloisista kehuista, kivasta leikistä ja tietenkin maukkasta namista sen saa tekemään melkein mitä vaan.

Huolellisesti suunniteltu on puoliksi tehty

Mitään on ihan turha ryhtyä tekemään ennen kun on selkeä suunnitelma siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten. Mitä vaadin koiralta, mistä palkkaan sen? Ennen kaikkea miten etenen pikkuhiljaa tavoitteeseeni, eli millaisiksi oiksi tehtävä pilkotaan? Jos joku homma ei onnistu, pitää välittömästi pysähtyä miettimään, mitä minä teen ja millaisia viestejä annan koiralle. Voisiko tämän tehdä jollain muulla tavalla?

Lopeta ennen kun koira on väsynyt

Treenaamisen tarkoitus ei ole uuvuttaa koiraa. Mikään ei tapa koiran mielenkiintoa opeteltaviin asioihin tehokkaammin kuin se, että koira väsyy ja tekemisestä tulee raskasta ja epämiellyttävää. Jos haluaa saman kerran aikana käyttää aikaa opettelemiseen enemmän kuin viisi minuuttia, pitää muistaa pitää taukoja usein. Tauko tarkoittaa sitä, että koira saa haistella vapaasti ja levätä ja siltä ei vaadita mitään.

Älä sählää yksin

Pyydä joku seuraamaan treenaamistasi säännöllisesti tai mene ryhmään. Yksin sekoilemalla ei usein huomaa omia virheitä ja opettaa koiralle jotain mitä ei ollut tarkoitus. Muusa käy sekä toko- että agilityryhmässä. Lisäksi itsenäisiä treenejä seuraa usein siskoni. Aina kannattaa pyytää avustaja ja kysyä neuvoa ennemmin kuin sählätä yksin. Toisaalta monia asioita kannattaa hioa myös itsenäisesti, kunhan pitää huolen siitä, että tietää mitä tekee.

Treenikuulumisia

Agilityä on treenattu viikottain edelleen innokkaasti. Edistystä on tapahtunut ainakin puomilla, jossa vauhtia ja varmuutta on tullut ilokseni lisää. Aluksi Muusa vähän epäröi puomilla, onneksi epäröinti on unohtunut. Sama A-esteen kanssa, Muusa kyllä tekee mitä käsketään, mutta jalat tutisten ja epävarmuutta huokuen. Uskon, että A:kin alkaa sujumaan, kunhan sitä keretään tarpeeksi treenata.

Tavalliset aidat Muusa ylittää ihan niin hienosti, kun minä vaan ohjaan. Eniten olen iloinen siitä, että Muusa malttaa odottaa ja keskittyä ja tekee oikein mielellään kanssani. Siinä ohjaamisessa onkin sitten harjoittelemista. Kepeillä tungen ohjaavaa kättäni liian pitkälle tehden Muusan pujottelun kaaret turhan suuriksi. Eteen ja sivulle ohjatessa menen itse liian lähelle estettä ja minun pitäisi antaa Muusalle ohjeita aikaisemmin. Putkella Muusa edelleenkin saattaa keksiä omiaan mikäli mahdollista. Oli putki sitten sen mielestä liian märkä, kuuma tai mitä lienee.

Agilityn lisäksi ollaan opeteltu avaimen etsintää ja tokoliikkeistä paikallaan makuuta.

Alokasluokan möllikisat

Muusa osallistui ensimmäisiin tokokisoihinsa, joskaan ei niin vakavamielisesti. Teimme alokasluokan liikkeitä:

Luoksepäästävyys:
Tuomarin tulee vaikeuksitta lähestyä koiraa ja tarkastaa sen hampaat.

Tän Muusa kyllä osaa, sehän nuolis vaikka korvat tuomarilta, jos annettaisiin. Eniten haastetta meille on tuottanut tervehtimisluvan odottaminen ja rauhallinen oleilu tuomarin tutkiessa (innostuu välillä liikaa...). Nyt sujui erinomaisesti.

Paikalla makaaminen:
Ryhmäliike, vähintään kolme koiraa, jossa koirien välit ovat noin 3 m. Ohjaajat poistuvat koirien luota, noin 20 m päässä he pysähtyvät ja kääntyvät koiraan päin. Paikallamakaamisaika on 2 min.

Meillä oli noin 10 koiraa, ja koirien välit oli noin 1,5 m. Matkaa otettiin vähemmän, koiran osaamisen mukaan ja sai käydä välillä palkitsemassa. Muusa osaa liikkeen, mutta aika on sille vielä liian pitkä. Itse mogasin, kun tulin ahneeksi, enkä käynyt palkkaamassa tarpeeksi usein. Muusa lähti hiippailemaan perääni heti ensimmäisen ärsykkeen tultua (tuomarin väliaikatiedoitus). Kuitenkin siinä mielessä hyvää harjoitusta, että muut koirat oli ihan vieressä ja Muusa tajusi, että niitä ei saa mennä häiritsemään. Loppu sujui hyvin, kun kävin palkitsemassa Muusaa välillä. Lisää treeniä siis tän kanssa.

Seuraaminen kytkettynä:
Koira seuraa ohjaajaa pää tai lapa ohjaajan vasemman polven kohdalla talutin löysänä. Tuomari antaa määräykset nopeuden ja suunnan muutoksista. Liikkeelle lähdettäessä tai nopeutta muutettaessa saa käskyn toistaa. Ohjaajan pysähtyessä koira istuutuu perusasentoon ilman eri käskyä.

Tämä sujui hyvin, Muusa on selkeästi oppinut paljon vuoden aikana. Kun aloitimme syksyllä, oli seuraamisen kanssa vähän niin ja näin ja mulla oli sellainen olo, että en ikinä saa tätä koiraa opetettua seuraamaan. Nyt tekee todella hienosti. Kontaktia ja meidän suhdetta kehuttiin :)

Seuraaminen taluttimetta:
Samanlainen liike kuin seuraaminen kytkettynä, mutta ilman talutinta.

Seuraaminen ilman talutinta sujui erinomaisesti, jopa paremmin kuin taluttimessa. Muusa keskittyi 100 prosenttisesti minuun. Jee.

Maahanmeno:
Koira seuraa vapaana. Tuomarin kehotuksesta ohjaaja pysähtyy, antaa käskyn/käsimerkin, jolloin koira menee nopeasti maahan. Ohjaaja poistuu noin 10 m päähän ja kääntyy koiraan päin. Tuomarin käskystä hän palaa koiran luo ja käskee koiraa istumaan.

Tätä ollaan harjoiteltu, mutta nää liikkeestä maahan, seisomaan ja istumaan on selkeästi vaikeita meille. Muusa häiriintyy ärsykkeistä ja menee sekaisin käskyissä. Onnistuu hyvin kun teen riittävän selkeästi ja hitaasti, eli jatkan matkaa vasta sitten kun koira on toteuttanut käskyn. Näiden kanssa siis kesätreeniä...

Luoksetulo:
Koiran istuuduttua käskystä menee ohjaaja tuomarin määräyksestä noin noin 20 metrin päähän koirasta, joka istuu paikallaan koko ajan. Luvan saatuaan kutsuu koiran luokseen.

Luoksetulot on olleet tokossa meidän vahvimpaa osaamista, nyt kuitenkin jostain syystä Muusa lähti hiippailemaan ilman lupaa (ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt tätä). Noh, pistetään väsymyksen piikkiin, tässä vaiheessa olimme olleet kentällä jo pari tuntia yhteensä.

Seisominen:
Koiran seuratessa vapaana sivulla ohjaaja tuomarin kehotuksesta komentaa koiran seisomaan. Ohjaaja jatkaa pysähtymättä oin 10 m., tekee täyskäännöksen ja tuomarin käskystä palaa koiran luo.

Tätä Muusa ei oikeastaan vielä osaa. Sain sen kyllä seisomaan, eli teimme liikkeen, mutta koirasta näki, että sillä ei ollut mitään havainto siitä, mitä siltä pyydän.

Vapaahyppy:
Liike alkaa perusasennosta. Koira seuraa vapaana ohjaajan vasemmalle sivulla ja hyppää esteen yli koskematta sitä sekä pysähtyy perusasentoon ohjaajan sivulle tämän pysähtyessä.

Tätä ei olla treenattu tokossa laisinkaan, agilityhirmuna Muusa onneksi hyppää vaikka tilanne olisi vähän epäselvä. Näin siis nytkin, koira hyppäsi, vaikka mulla ei ollut pienintäkään havaintoa siitä, mitä ollaan tekemässä...

Kokonaisvaikutus:
Siinä huomioidaan erikoisesti ohjaajan ja koiran yhteistyötä sekä suoritusten aikana että niiden välillä. On myös tarkkailtava työskentelyn iloisuutta ja halukkuutta ottaen huomioon rodunomainen tempperamentti.

Saimme paljon kehuja yhteistyöstä ja siitä, että koira selkeästi nauttii kanssani toimimisesta. Kontakti oli hyvä (huom. alkusyksystä ei tod. ollut...) ja meissä on kuulemma potentiaa. Oikeastaan muuta en olisi halunnutkaan kuulla, sillä olemme Muusan kanssa vielä niin aloittelijoita tokossa, että on selvää, että kaikki liikkeet eivät vielä suju. Tärkeintä (ja syy miksi ylipäätänsä tokoilemme) on kuitenkin kontakti, se että tehdään jotain kehittävää yhdessä ja sen pitää ehdottomasti olla kivaa molemmille. Muusa sai myös ihailevia kommentteja pinserimäisestä ravista, eli siitä että etujalkoja viskellään ja nostellaan liioitellun paljon :) Ilmeisesti se näyttää hienolta.

Pitkästä aikaa tokossa

Mitä tehtiin:
Toisen ihmisen tervehtiminen niin, että sanon kädestä päivää ja Muusa pysyy kauniisti perusasennossa, eikä tervehdi tulijaa missään vaiheessa.
Miten meni:
Tämä oli Muusalle vaikeaa. Muutaman pieleen menneen yrityksen jälkeen kuitenkin onnistuimme. Minun täytyi tosin koko ajan säilyttää tiivis katsekontakti koiraan. Olen huomannut, että Muusa säntää tervehtimään ihan mitä vaan (vaikka ketään ei näkyisikään missään) kuulleessaan minun "moi" sanan. Haluan päästä tästä säntäilystä eroon. Lisäksi haluan opettaa, että ihmisiä tervehditään luvankin kanssa kauniisti, ei hyppimällä päin tai kauhean show'n kanssa.

Mitä tehtiin:
Maahan paikalleen makaamaan jättäminen.
Miten meni:
Muusa ihme ja kyllä ymmärsi jujun heti ja makasi kärsivällisesti minun käydessä kaukanakin. Tästä innostuneena pidensin matkaa ja Muusan odotusaikaa liian nopeasti, jolloin Muusan keskittymiskyky petti ja se lähti huitelemaan. Ei auttanut muu kuin hammasta purren palata harjoituksissa taaksepäin ja aloittaa uudestaan lyhyemmällä ajalla ja matkalla. Hyvinhän nuo lopuksi onnistuivat, harmittaa vaan oma ahneus. Pinseri kun ei kestä toistoja kauheasti (ainakaan Muusa), samalla virhetoistojen merkitys on hyvin hyvin suuri, eli niitä pitäisi välttää keinolla millä hyvänsä. Maahanmenossa meillä on myös treenaamista vihjesanan merkityksen kanssa. Tällä hetkellä kotona treenataan naksuttimen kanssa ilman käsimerkkiä, treenikentällä käsimerkin avulla.

Mitä tehtiin:
Jonkin vihjesanan merkityksen tehostaminen, siten, että koira tekee käsketyn asian missä tahansa tilanteessa juuri silloin, kun se kuulee vihjesanan. Harjoittelimme Muusan kanssa istumista "kaukokäskynä". Siten, että tavoitteena oli saada Muusa istumaan, vaikka olisin itse kauempana tai vihjesana tulisi jonkin muun sähellyksen keskellä.
Miten meni:
Muusa tietää kyllä, mitä "istu" tarkoittaa. Kentällä tapahtuu välillä niin paljon mielenkiintoisia asioita ja vaikka Muusa on jo oppinutkin, että se ei pääse muiden koirien luokse, se kuitenkin mielellään seuraa tilannetta silmä tarkkana. Näin ollen liikkeet eivät onnistu ennen kuin saan sen huomion itseeni. Eli kaukokäskyissä on vielä harjoittelemista ja paljon. :) Täytyy aloittaa häiriöttömämmässä tilassa.

Mitä tehtiin:
Ringissä seuraamista, vauhdin hidastamista ja nopeuuttamista, sekä täyskäännöksiä.
Miten meni:
Muusa on aika hyvä vauhdin muutoksissa ja pysähtymisissä, myös täyskäännökset sujuivat ongelmitta. Seuraamisessa on edelleen sama ongelma, että Muusan katsekontakti herpaantuu ja se alkaa katselemaan maisemia minun sijaan. Onnistuin kuitenkin palkkaamaan Muusaa usein ja katsekontakti selkeästi parani harjoituksen aikana.

Mitä tehtiin:
Koirien ohituspujottelu. Koirakot ovat rivissä ja kukin vuorollaan pujottelee muut koirakot ja palaa omalle paikalleen. Tässä harjoituksessa tärkeää on paitsi oma pujottelu, myös se, että oma koira ei häiritse muiden vuorollaan pujottelevien koirien työtä.
Miten meni:
Tässäkin Muusa on selkeästi kehittynyt. Tokotauko on tehnyt sille ihmeen hyvää. Pujottelut menivät aika mallikkaasti, jopa katsekontakti säilyi pitkiä matkoja. Muiden pujotellessa laitoin Muusan maahan makaamaan. Tämäkin onnistui, tosin välillä Muusan katse kyllä seurasi enemmän muita koiria kun minua. Pysyi kuitenkin makaamassa.

Mitä tehtiin:
Luoksetulo, siten, että koira jää käskystä odottamaan ja tulee käskystä juosten istumaan eteen luoksesi.
Miten meni:
Tätä ei olla tehty Muusan kanssa vielä kauheasti. Todella hyvin se kuitenkin tulee luokse ja malttaa odottaa paikoillaan ennen sitä. Oikein hämmästelen, että tässä ei ole ollut missään vaiheessa mitään ongelmia kentällä.