Muusan treenipäiväkirja

Kesän treenitavoitteet

2009-05-25T09:52:00.005+03:00

Näin kesän kynnyksellä lienee aika päivittää hieman treenikuulumisia.

Kävimme talvikauden aikana tasan kerran tokossa, kevättalvella aurinkoisella säällä. Silloinkin Muusa käskettiin kotiin lämmittelemään kesken treenejä. Siitä huolimatta, että pakkasta ei ollut juuri nimeksikään ja Muusalla oli kokoflecepuku ja päällä vielä toppatakki, hytisi neiti marttyyrin elkein ja oli surkeana. Treeneihin motivoituminen oli sillä tasolla, että hyvä kun perusasentoon sen sain jollain väkipakolla. Ei siinä auttanut muu kuin leikkiä vähän aikaa riehutusleikkejä ja lähteä kotiin lämmittelemään. No, ainakin voin sanoa yrittäneeni.

Niin se vaan on, että pinseri ei ole mikää jokasään koira. Varsinkaan tokon treenaamisesta talvella ulkona ei ainakaan Muusan kanssa kannata haaveilla. Agilitytreenit vielä menevät lämmittämättömässä hallissa, kun koirat pidetään koko ajan liikkeessä, eikä jäädä paikoilleen hytisemään. Tosin Muusasta huomasi agilityssäkin, että se oli keväällä lämpimän tullen ihan erilailla motivoitunut kuin kylmällä, jolloin se vastahakoisesti löntysteli sinne tänne kentällä. Harmiksemme Kallion koirakerho ei järjestä treenejä kesällä ollenkaan, vaan kausi alkaa taas sopivasti syyssateiden kanssa samaan aikaan. Muusan harras toive olisi, että Kallion koirakerho löytäisi jostain jonkun pommisuojan, parkkihallin tai vastaavan, jossa hänen majesteettinsakin sopisi treenata ympäri vuoden. Sitä odotellessa saamme ehkä kesällä tehtyä jotain tokoilua itseksemme, tai sitten emme :D

Agilityssä Muusa on kehittynyt ihan valtavasti. Eniten iloitsen siitä, että se on saanut aivan uudenlaista intoa ja vauhtia agilityyn. Samalla aikaisemmat ongelmat A-estellä ovat unohtuneet ja Muusa on alkanut saada juonen päästä kiinni myös kepeillä. Sekä minä että koira olemme oppineet monenlaisia uusia ohjauskuvioita ja vaikka mitä. Ohjattujen treenien lisäksi käymme myös itsekseen treenailemassa.

Muusan kesän agilitytavoitteet:

Rengas
Renkaan oikea suorittaminen itsenäisesti, Muusa hakee itsenäisesti oikean välin, mistä pitää hypätä.
Lähtötilanne: Muusa tulee kutsulla oikeasta välistä, mutta lähetettäessä hyppelee ihan mistä sattuu.
Treenisuunnitelma: Tehdään rengasta ensin riittävästi yksittäisenä lätkän kanssa siten, että ohjaaja antaa vain lähtömerkin, ei ohjaa esteelle ollenkaan. Palkka lätkälle ilmestyy vain jos rengas on hypätty oikeasta välistä. Koska Muusa kestää toistoa huonosti, tätä kannattaa ottaa jokaisella treenikerralla muutaman kerran, niin, että Muusa ei kerkeä kyllästymään.

Kepit
Keppien suorittaminen itsenäisesti
Lähtötilanne: Muusa tekee kepit käden kanssa ihan ok.
Treenisuunnitelma: Kokeillaan keppien opettamista kujakepeillä. Muusa on jo valmiiksi todella paljon kiinni kädessäni (peruja mm. tokosta), ja siksi haluan, että se oppii suorittamaan kaikki esteet mahdollisimman itsenäisesti. Lisäksi minä kokemattomana ohjaajana teen paljon virheitä, joten käden perässä keppien opettelu on senkin takia huono idea. Täytyy kyllä myöntää, että keppien osalta en ole ihan varma, mitä juuri nyt pitäisi Muusan kanssa tehdä.

Keinu
Keinun oppiminen (ensisijaisena tavoitteena keinun mekanismin hoksaaminen, ei vielä keinun itsenäinen suorittaminen)
Lähtötilanne: Koska Muusa on pehmeä koira, joka muistaa kaikki huonot kokemukset herkästi, on sen kanssa toistaiseksi keskitytty puomiin ja A:han. Nyt alkaisi kuitenkin olemaan aika myös keinun.
Treenisuunnitelma: Tehdään keinua varovaisesti ja vain avustajan kanssa. Erityisesti täytyy varoa, että koira ei ryntää keinulle samaa vauhtia kuin muille kontakteille ja että Muusa oppii näiden välisen eron. Hiljalleen avustaja antaa keinun keinahtaa vapaasti enemmän, jolloin koira tajuaa saavansa heilahduksen aikaa kehollaan. Toistaiseksi Muusan tavoitteeksi riittä näiden kahden asian tajuaminen: keinu ei ole puomi ja että keinussa Muusa itse saa aikaan liikkeen.

Puomi
Puomin suorittaminen ilman sutimista
Lähtötilanne: Muusa tekee kyllä puomin, mutta uusien puomien kanssa, sitä välillä alkaa jännittää, jolloin se sutii kamalasti tai saattaa jopa jäädä hetkeksi tutisemaan puomin päälle.
Treenisuunnitelma: Paljon erilaisia puomeja, ei kuitenkaan liukkaita tai vaarallisia. Parhaimpia ovat tietenkin mattopohjaiset.

Lähdössä odottaminen
Muusan pitää malttaa odottaa lähtömerkkiä
Lähtötilanne: hiippailua
Treenisuunnitelma: Paljon sellaisia harjoituksia, joissa palataan takaisin palkkaamaan koira odottamisesta.

Vauhti ja irtoaminen
Muusan pitää myös irrota minusta tarpeen vaatiessa.
Lähtötilanne: vauhtia saisi vielä tulla vähän lisää, esimerkiksi putkeen Muusa menee edelleen aika "hitaasti". Muutenkaan Muusa ei oikein "irtoa".
Treenisuunnitelma: Lätkän kanssa simppeleitä irtoamisharjoituksia, näistä Muusa saa aina vauhtia lisää. Tärkeää on muistaa, että tehtävä ei saa olla yhtään liian haasteellinen, jos halutaan vauhtia, koska Muusa menee sitä nopeammin, mitä yksinkertaisempi juttu :D

Esteiden tunnistaminen ja hakeminen käskystä
Ideana on, että koira osaa hakea kentältä minkä tahansa esteen ohjaajan käskystä.
Lähtötilanne: Muusa seuraa hyvin ohjaustani, mutta ei välttämättä erota esteitä nimien perusteella. Tästä voi tulla ongelmia varsinkin silloin jos kaksi estettä ovat aivan vierekkäin tms.
Treenisuunnitelma: Harjoitellaan esteitä valintatilanteessa, jossa vierekkäin on kaksi erilaista estettä. Koiraa ei ohjata kummallekaan, vaan se läheteään riittävän kaukaa esteen vihjesanalla. Esteen jälkeen avustaja on laittamassa palkan lätkälle, mutta palkka tulee luonnollisesti vain silloin kun koira on suorittanut oikean esteen. Tämä on Muusalle ajankohtainen harjoituksen kohde vasta sitten kun esteet sujuvat yksittäisinä täysin itsenäisesti.

Muusan treeniohjeet

2008-09-01T11:29:00.003+03:00

Näitä Muusan treeniohjeita olen kerännyt lähinnä itselleni, ne lienee kuitenkin sovellettavissa koiraan kuin koiraan ja mihin tahansa lajiin.

Ei liikaa toistoja - treenaa usein pieniä pätkiä

Muusa ei jaksa kamalaa määrää toistoja, mitä enemmän sen kanssa tehdään, sitä enemmän virheitä alkaa tulemaan. Nopeana oppijana Muusa tietenkin oppii myös omista virhesuorituksista nopeasti. Yksi hyvä esimerkki tästä on agilityssä: kun koira on kerran päässyt targetille oikaisemalla ja saanut sieltä namin, se yrittää varsin usein kokeilla oikaisemista ennen varsinaisen tehtävän suorittamista.

Muusan kanssa paras tapa onkin treenata vaikka joka päivä tai joka toinen päivä viisi minuuttia. Jos jotain haluaa oikein hioa, niin sitten vaikka kolme kertaa päivässä kaksi minuuttia. Esimerkiksi paikallaan makuuta treenataan tällä hetkellä joka ilta ruokakupin kanssa.

Treenaus on aina iloista ja hauskaa ja siihen keskitytään ihan kybällä

Jos itseä väsyttää tai vituttaa, kannattaa unohtaa koko juttu siltä päivältä. Muusan kanssa on ihan turha yrittää tehdä mitään vähän vasemmalla kädellä tai huonolla tuulella. Silloin kun jotain opetellaan, siihen pitää itse pystyä keskittymään sataprosenttisesti. On ihan sama vaatiiko koiran innostaminen vain motivointipatukan esiin ottamisen vai kenties maassa möyrimistä kummallisesti sätkien, kaikki tuo on oltava valmis tekemään. Muusa on siitä hyvä opettaja, että sitä ei kiinnosta tehdä mitään jos joku karjuu, kiskoo tai muuten vaan näyttää nyrpeää namaa. Sen sijaan iloisista kehuista, kivasta leikistä ja tietenkin maukkasta namista sen saa tekemään melkein mitä vaan.

Huolellisesti suunniteltu on puoliksi tehty

Mitään on ihan turha ryhtyä tekemään ennen kun on selkeä suunnitelma siitä, mitä ollaan tekemässä ja miten. Mitä vaadin koiralta, mistä palkkaan sen? Ennen kaikkea miten etenen pikkuhiljaa tavoitteeseeni, eli millaisiksi oiksi tehtävä pilkotaan? Jos joku homma ei onnistu, pitää välittömästi pysähtyä miettimään, mitä minä teen ja millaisia viestejä annan koiralle. Voisiko tämän tehdä jollain muulla tavalla?

Lopeta ennen kun koira on väsynyt

Treenaamisen tarkoitus ei ole uuvuttaa koiraa. Mikään ei tapa koiran mielenkiintoa opeteltaviin asioihin tehokkaammin kuin se, että koira väsyy ja tekemisestä tulee raskasta ja epämiellyttävää. Jos haluaa saman kerran aikana käyttää aikaa opettelemiseen enemmän kuin viisi minuuttia, pitää muistaa pitää taukoja usein. Tauko tarkoittaa sitä, että koira saa haistella vapaasti ja levätä ja siltä ei vaadita mitään.

Älä sählää yksin

Pyydä joku seuraamaan treenaamistasi säännöllisesti tai mene ryhmään. Yksin sekoilemalla ei usein huomaa omia virheitä ja opettaa koiralle jotain mitä ei ollut tarkoitus. Muusa käy sekä toko- että agilityryhmässä. Lisäksi itsenäisiä treenejä seuraa usein siskoni. Aina kannattaa pyytää avustaja ja kysyä neuvoa ennemmin kuin sählätä yksin. Toisaalta monia asioita kannattaa hioa myös itsenäisesti, kunhan pitää huolen siitä, että tietää mitä tekee.

Treenikuulumisia

2008-07-17T11:16:00.001+03:00

Agilityä on treenattu viikottain edelleen innokkaasti. Edistystä on tapahtunut ainakin puomilla, jossa vauhtia ja varmuutta on tullut ilokseni lisää. Aluksi Muusa vähän epäröi puomilla, onneksi epäröinti on unohtunut. Sama A-esteen kanssa, Muusa kyllä tekee mitä käsketään, mutta jalat tutisten ja epävarmuutta huokuen. Uskon, että A:kin alkaa sujumaan, kunhan sitä keretään tarpeeksi treenata.

Tavalliset aidat Muusa ylittää ihan niin hienosti, kun minä vaan ohjaan. Eniten olen iloinen siitä, että Muusa malttaa odottaa ja keskittyä ja tekee oikein mielellään kanssani. Siinä ohjaamisessa onkin sitten harjoittelemista. Kepeillä tungen ohjaavaa kättäni liian pitkälle tehden Muusan pujottelun kaaret turhan suuriksi. Eteen ja sivulle ohjatessa menen itse liian lähelle estettä ja minun pitäisi antaa Muusalle ohjeita aikaisemmin. Putkella Muusa edelleenkin saattaa keksiä omiaan mikäli mahdollista. Oli putki sitten sen mielestä liian märkä, kuuma tai mitä lienee.

Agilityn lisäksi ollaan opeteltu avaimen etsintää ja tokoliikkeistä paikallaan makuuta.

Alokasluokan möllikisat

2008-05-29T08:09:00.000+03:00

Muusa osallistui ensimmäisiin tokokisoihinsa, joskaan ei niin vakavamielisesti. Teimme alokasluokan liikkeitä:

Luoksepäästävyys:
Tuomarin tulee vaikeuksitta lähestyä koiraa ja tarkastaa sen hampaat.

Tän Muusa kyllä osaa, sehän nuolis vaikka korvat tuomarilta, jos annettaisiin. Eniten haastetta meille on tuottanut tervehtimisluvan odottaminen ja rauhallinen oleilu tuomarin tutkiessa (innostuu välillä liikaa...). Nyt sujui erinomaisesti.

Paikalla makaaminen:
Ryhmäliike, vähintään kolme koiraa, jossa koirien välit ovat noin 3 m. Ohjaajat poistuvat koirien luota, noin 20 m päässä he pysähtyvät ja kääntyvät koiraan päin. Paikallamakaamisaika on 2 min.

Meillä oli noin 10 koiraa, ja koirien välit oli noin 1,5 m. Matkaa otettiin vähemmän, koiran osaamisen mukaan ja sai käydä välillä palkitsemassa. Muusa osaa liikkeen, mutta aika on sille vielä liian pitkä. Itse mogasin, kun tulin ahneeksi, enkä käynyt palkkaamassa tarpeeksi usein. Muusa lähti hiippailemaan perääni heti ensimmäisen ärsykkeen tultua (tuomarin väliaikatiedoitus). Kuitenkin siinä mielessä hyvää harjoitusta, että muut koirat oli ihan vieressä ja Muusa tajusi, että niitä ei saa mennä häiritsemään. Loppu sujui hyvin, kun kävin palkitsemassa Muusaa välillä. Lisää treeniä siis tän kanssa.

Seuraaminen kytkettynä:
Koira seuraa ohjaajaa pää tai lapa ohjaajan vasemman polven kohdalla talutin löysänä. Tuomari antaa määräykset nopeuden ja suunnan muutoksista. Liikkeelle lähdettäessä tai nopeutta muutettaessa saa käskyn toistaa. Ohjaajan pysähtyessä koira istuutuu perusasentoon ilman eri käskyä.

Tämä sujui hyvin, Muusa on selkeästi oppinut paljon vuoden aikana. Kun aloitimme syksyllä, oli seuraamisen kanssa vähän niin ja näin ja mulla oli sellainen olo, että en ikinä saa tätä koiraa opetettua seuraamaan. Nyt tekee todella hienosti. Kontaktia ja meidän suhdetta kehuttiin :)

Seuraaminen taluttimetta:
Samanlainen liike kuin seuraaminen kytkettynä, mutta ilman talutinta.

Seuraaminen ilman talutinta sujui erinomaisesti, jopa paremmin kuin taluttimessa. Muusa keskittyi 100 prosenttisesti minuun. Jee.

Maahanmeno:
Koira seuraa vapaana. Tuomarin kehotuksesta ohjaaja pysähtyy, antaa käskyn/käsimerkin, jolloin koira menee nopeasti maahan. Ohjaaja poistuu noin 10 m päähän ja kääntyy koiraan päin. Tuomarin käskystä hän palaa koiran luo ja käskee koiraa istumaan.

Tätä ollaan harjoiteltu, mutta nää liikkeestä maahan, seisomaan ja istumaan on selkeästi vaikeita meille. Muusa häiriintyy ärsykkeistä ja menee sekaisin käskyissä. Onnistuu hyvin kun teen riittävän selkeästi ja hitaasti, eli jatkan matkaa vasta sitten kun koira on toteuttanut käskyn. Näiden kanssa siis kesätreeniä...

Luoksetulo:
Koiran istuuduttua käskystä menee ohjaaja tuomarin määräyksestä noin noin 20 metrin päähän koirasta, joka istuu paikallaan koko ajan. Luvan saatuaan kutsuu koiran luokseen.

Luoksetulot on olleet tokossa meidän vahvimpaa osaamista, nyt kuitenkin jostain syystä Muusa lähti hiippailemaan ilman lupaa (ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt tätä). Noh, pistetään väsymyksen piikkiin, tässä vaiheessa olimme olleet kentällä jo pari tuntia yhteensä.

Seisominen:
Koiran seuratessa vapaana sivulla ohjaaja tuomarin kehotuksesta komentaa koiran seisomaan. Ohjaaja jatkaa pysähtymättä oin 10 m., tekee täyskäännöksen ja tuomarin käskystä palaa koiran luo.

Tätä Muusa ei oikeastaan vielä osaa. Sain sen kyllä seisomaan, eli teimme liikkeen, mutta koirasta näki, että sillä ei ollut mitään havainto siitä, mitä siltä pyydän.

Vapaahyppy:
Liike alkaa perusasennosta. Koira seuraa vapaana ohjaajan vasemmalle sivulla ja hyppää esteen yli koskematta sitä sekä pysähtyy perusasentoon ohjaajan sivulle tämän pysähtyessä.

Tätä ei olla treenattu tokossa laisinkaan, agilityhirmuna Muusa onneksi hyppää vaikka tilanne olisi vähän epäselvä. Näin siis nytkin, koira hyppäsi, vaikka mulla ei ollut pienintäkään havaintoa siitä, mitä ollaan tekemässä...

Kokonaisvaikutus:
Siinä huomioidaan erikoisesti ohjaajan ja koiran yhteistyötä sekä suoritusten aikana että niiden välillä. On myös tarkkailtava työskentelyn iloisuutta ja halukkuutta ottaen huomioon rodunomainen tempperamentti.

Saimme paljon kehuja yhteistyöstä ja siitä, että koira selkeästi nauttii kanssani toimimisesta. Kontakti oli hyvä (huom. alkusyksystä ei tod. ollut...) ja meissä on kuulemma potentiaa. Oikeastaan muuta en olisi halunnutkaan kuulla, sillä olemme Muusan kanssa vielä niin aloittelijoita tokossa, että on selvää, että kaikki liikkeet eivät vielä suju. Tärkeintä (ja syy miksi ylipäätänsä tokoilemme) on kuitenkin kontakti, se että tehdään jotain kehittävää yhdessä ja sen pitää ehdottomasti olla kivaa molemmille. Muusa sai myös ihailevia kommentteja pinserimäisestä ravista, eli siitä että etujalkoja viskellään ja nostellaan liioitellun paljon :) Ilmeisesti se näyttää hienolta.

Pitkästä aikaa tokossa

2008-04-21T09:26:00.000+03:00

Mitä tehtiin:
Toisen ihmisen tervehtiminen niin, että sanon kädestä päivää ja Muusa pysyy kauniisti perusasennossa, eikä tervehdi tulijaa missään vaiheessa.
Miten meni:
Tämä oli Muusalle vaikeaa. Muutaman pieleen menneen yrityksen jälkeen kuitenkin onnistuimme. Minun täytyi tosin koko ajan säilyttää tiivis katsekontakti koiraan. Olen huomannut, että Muusa säntää tervehtimään ihan mitä vaan (vaikka ketään ei näkyisikään missään) kuulleessaan minun "moi" sanan. Haluan päästä tästä säntäilystä eroon. Lisäksi haluan opettaa, että ihmisiä tervehditään luvankin kanssa kauniisti, ei hyppimällä päin tai kauhean show'n kanssa.

Mitä tehtiin:
Maahan paikalleen makaamaan jättäminen.
Miten meni:
Muusa ihme ja kyllä ymmärsi jujun heti ja makasi kärsivällisesti minun käydessä kaukanakin. Tästä innostuneena pidensin matkaa ja Muusan odotusaikaa liian nopeasti, jolloin Muusan keskittymiskyky petti ja se lähti huitelemaan. Ei auttanut muu kuin hammasta purren palata harjoituksissa taaksepäin ja aloittaa uudestaan lyhyemmällä ajalla ja matkalla. Hyvinhän nuo lopuksi onnistuivat, harmittaa vaan oma ahneus. Pinseri kun ei kestä toistoja kauheasti (ainakaan Muusa), samalla virhetoistojen merkitys on hyvin hyvin suuri, eli niitä pitäisi välttää keinolla millä hyvänsä. Maahanmenossa meillä on myös treenaamista vihjesanan merkityksen kanssa. Tällä hetkellä kotona treenataan naksuttimen kanssa ilman käsimerkkiä, treenikentällä käsimerkin avulla.

Mitä tehtiin:
Jonkin vihjesanan merkityksen tehostaminen, siten, että koira tekee käsketyn asian missä tahansa tilanteessa juuri silloin, kun se kuulee vihjesanan. Harjoittelimme Muusan kanssa istumista "kaukokäskynä". Siten, että tavoitteena oli saada Muusa istumaan, vaikka olisin itse kauempana tai vihjesana tulisi jonkin muun sähellyksen keskellä.
Miten meni:
Muusa tietää kyllä, mitä "istu" tarkoittaa. Kentällä tapahtuu välillä niin paljon mielenkiintoisia asioita ja vaikka Muusa on jo oppinutkin, että se ei pääse muiden koirien luokse, se kuitenkin mielellään seuraa tilannetta silmä tarkkana. Näin ollen liikkeet eivät onnistu ennen kuin saan sen huomion itseeni. Eli kaukokäskyissä on vielä harjoittelemista ja paljon. :) Täytyy aloittaa häiriöttömämmässä tilassa.

Mitä tehtiin:
Ringissä seuraamista, vauhdin hidastamista ja nopeuuttamista, sekä täyskäännöksiä.
Miten meni:
Muusa on aika hyvä vauhdin muutoksissa ja pysähtymisissä, myös täyskäännökset sujuivat ongelmitta. Seuraamisessa on edelleen sama ongelma, että Muusan katsekontakti herpaantuu ja se alkaa katselemaan maisemia minun sijaan. Onnistuin kuitenkin palkkaamaan Muusaa usein ja katsekontakti selkeästi parani harjoituksen aikana.

Mitä tehtiin:
Koirien ohituspujottelu. Koirakot ovat rivissä ja kukin vuorollaan pujottelee muut koirakot ja palaa omalle paikalleen. Tässä harjoituksessa tärkeää on paitsi oma pujottelu, myös se, että oma koira ei häiritse muiden vuorollaan pujottelevien koirien työtä.
Miten meni:
Tässäkin Muusa on selkeästi kehittynyt. Tokotauko on tehnyt sille ihmeen hyvää. Pujottelut menivät aika mallikkaasti, jopa katsekontakti säilyi pitkiä matkoja. Muiden pujotellessa laitoin Muusan maahan makaamaan. Tämäkin onnistui, tosin välillä Muusan katse kyllä seurasi enemmän muita koiria kun minua. Pysyi kuitenkin makaamassa.

Mitä tehtiin:
Luoksetulo, siten, että koira jää käskystä odottamaan ja tulee käskystä juosten istumaan eteen luoksesi.
Miten meni:
Tätä ei olla tehty Muusan kanssa vielä kauheasti. Todella hyvin se kuitenkin tulee luokse ja malttaa odottaa paikoillaan ennen sitä. Oikein hämmästelen, että tässä ei ole ollut missään vaiheessa mitään ongelmia kentällä.

tokopako

2008-03-23T14:44:00.000+02:00

Ohhoh, että olemmekin jättäneet monena sunnuntaina toko:n väliin. Tänäänkään se ei onnistu, sillä tokoa ei ole pääsiäisen takia. Ja ensi viikolla lähdenkin sitten Italiaan, siinä menee pari tokokertaa. Voi voi, tätä laiskuutta. Seuraamista ja luoksetuloa ollaan trennattu lenkeillä joka päivä. Kotona on myös opeteltu maahanmenoa kokonaan uudestaan. Muuten ollaan lähinnä köllitty ja nautiskeltu aivottomista päivistä :)

Ai niin ja työn alla on myös jänisten perään ryntäily ja siihen liittyvät liinaharjoitukset.

Noin yleisesti ottaen Muusan kanssa on ollut ihanan helppoa, yksinolo sujuu, kylässä olo sujuu, toimistolla olo sujuu. Yht'äkkiä minulla on paljon valinnan varaa, illallakin on vielä riittävän valoisaa pitkälle lenkille. Eikä siinä veilä kaikki, myös pitkät hihnalenkit sujuvat ilman jatkuvaa kiskomista ja pysähtelyä :)

BH-koe

2008-02-11T19:38:00.000+02:00

Meillä on julkinen tavoite, suorittaa koirien BH-käyttäytymiskoe vuonna 2010. Aikaa harjoitteluun on siis pari vuotta. Se ei tunnu mahdottomalta, haastavalta kylläkin. Kokeen eri osa-alueissa riittää meille treenaamista yllin kyllin. Toivotan itselleni ja Muusalle onnea valitsemallamme tiellä :)

TOKOssa

2008-02-03T20:10:00.000+02:00

Tänään tokossa treenattiin seuraavia juttuja:

Mitä treenattiin:
Koiran jättäminen odottamaan. Muusa on perusasennossa sivullani, lähden oikealla jalalla ensin askeleen, sitten muutanman ja käännyn seisomaan koiran eteen. Odotan, palaan takaisin ja palkitsen koiran plus vapautan. Koiran pitäisi odottaa koko ajan paikallaan liikkumatta.

Kommentit:
Sujui hyvin. Muutama kömmähdys alussa, mutta saatiin molemmat hyvin juonen päästä kiinni. Tätä ollaan treenattu aikaisemmin vain sisällä kotona yksikseen. Muusa malttoi todella hyvin, ja uskalsin lisätä askeleita.

Mitä treenattiin:
Ohituspujottelu ympyrällä (seuraamista).

Kommentit:
Muusalla ohittaminen sujuu ihan ok, katsekontakti seuraamisessa saisi olla parempi. Minun pitää muistaa palkita koira joka kerta kun katsoo minuun ja tekee pätkän juuri niin kuin pitäisi. Eikä heilutella nameja sen edessä, vaan odottaa, että se seuraa ja on katsekontaktissa ja sitten palkita.

Mitä treenattiin:
Maahanmeno.

Kommentit:
Muusa menee oikein maahan (ei esim. istumisen kautta), tämä liike sujui hyvin, vaikka maa oli kylmä. Seuraavaksi pitäisi päästä pikkuhiljaa käsimerkistä pois ja saada koira tottelemaan pelkästä vihjesanasta. Sain vinkin, että kannattaa sanoa vihjesana sen verran aikasemmin, että kerkeän katsomaan meneekö koira siitä maahan, jos ei mene, tehdä käsimerkki. Näin koira lopulta alkaa ennakoida sen verran, että käsimerkkiä ei enää tarvita.

Mitä treenattiin:
Ympyrässä seuraa, seis, hidastus, nopeammin ja suunnanvaihto.

Kommentit:
Muusa pysähtyy perusasentoon hyvin kun minä pysähdyn ja hidastaa ja nopeuttaa tahtia minun mukaan. Seuraaminen kuitenkin katkeilee ja keskityyminen välillä herpaantuu. Minun pitäisi palkita koiraa useammin, eikä roikottaa namia koko ajan sen nokan edessä. Vaan vaatia jotain, palkita ja vaatia seuraavaa. Nyt se on sellasta ihme namitanssia helposti. Katsekontakti pitäisi myös olla parempi seuraamisessa.

Mitä treenattiin:
Seuraus, neliö. Koira seuraa myös 90 asteen kulmat.

Kommentit:
Minä jään odottamaan käännöksessä koiraa liikaa, jolloin sekin alkaa hidastamaan. Koiran pitäisi sen sijaan kipitää kulman läpi vähän reippaammin. Muuten seuraaminen ok, kunhan en itse ala hidastelemaan. Muusa kyllä kuulemma hoksaa nopeammin kipittämisen, kunhan saa vielä lisää harjoitusta ja minä keskityn siihen mitä itse olen tekemässä.

Mitä treenattiin:
Luoksetulo, ensimmäistä kertaa saimme Muusan kanssa tehdä "ihan oikean" luoksetulon, eli ei pentuluoksetuloa. Ollaan harjoiteltu salaa: Muusa jää sivulle perusasentoon odottamaan "istu" -käskystä. Minä otan noin 10 askelta, käännyn odotan ja hihkaisen "tänne" -käskyn, jonka seurauksena Muusan pitäisi tulla iloisesti juosten ihan eteeni istumaan.

Kommentit:
Tänään liike sujui erittäin hyvin.
Muusan heikot kohdat ovat: keskittyminen siinä vaiheessa kun olen mennyt kauemmas ja odotan hetken, silloin se selkeästi rupeaa vilkuilemaan ympärilleen ja tähyilemään muita koiria. Muusa jää helposti liian kauas minusta istumaan, ei tule ihan liki. Saimme vinkkejä, että minä en saa "hyökätä" koiran kimppuun kehumaan, vaan jos kehun, senkin liikkeen pitää suuntautua luoksetulon suuntaan eli taaksepäin. Lisäksi nami pitää antaa ihan melkein polvien välistä, että Muusa joutuu tulemaan "perille asti". Ai niin ja minun pitää muistaa lähteä liikkeelle sillä oikealla jalalla (ei koiran puoleinen...)!

Cityseikkailuita

2007-07-24T21:25:00.001+03:00

Tuntuu siltä, että koirani on kesän aikana suurinpirtein unohtanut miten kaupungissa ollaan. Muusa kiskoo hihnassa kädet verelle, poukkoilee ympäriinsä kun jänis, eikä tunnu vähääkään välittävän minun tekemisistä. Sillä on selkeästi oma agenda päivän aikana hoidettavista asioisista ja paikoista, joissa käydään. Se on aiempaa uppiniskaisempi ja energisempi ulkona ja sisällä puolestaan itse mielistelijä. Vapaana se juoksee uskomattomia spurtteja, eikä sitä tunnu haittaavan, että minä olen menossa toiseen suuntaan. Se ei juurikaan kuule kutsuja, jotka aikaisemmin saivat pikkuriiviön rientämään luokseni. Se ei tahdo tulla hyvällä ilmalla sisälle ollenkaan lenkin jälkeen, sateella Muusa ei puolestaan suostu irroittamaan peppuaan rappukäytävän pehmeästä matosta.

Ei kai auta muu, kun hieman skarpata itse, vaikka kesätunnelmissa vielä mennäänkin.

Näitä siis kokeillaan:

Hihnaharjoitukset
Laitan koiran vyötaluttimeen ja naksutan seuraamisesta (ts. siitä, että hihna ei kiristy). Toivon, että tämä auttaa Muusaa oivaltamaan, että hihnassa kun ollaan, on keskityttävä MINUN liikkeisiin.

Sade
Sateella yksinkertaisesti on PAKKO ulkoilla. Ei ehkä pitkiä lenkkejä, mutta edes jonkinmoisia! Täytyy rientää uuden sadetakin ostoon (vanha on jo liian pieni...) ja sitten vaan kumpparit jalassa sateeseen. Harkitsen myös sitä, että ajan koiran autolla tarpeeksi kauas kotoa, jolloin sen meno on oletettavasti reippaampaa kuin kodin läheisyydessä, missä se yrittää joka välissä kääntyä takaisin päin tai oikaista kotiin.

Luoksetulo
Paremmat herkut mukaan. Täytyy yrittää jotenkin katsoa tilanteita, että kutsun vain silloin kun olen varma, että Muusa tulee. Toisaalta pitäisi kutsua mahdollisimman paljon, niin että siitä tulisi sellainen rutiini, että Muusa kävisi joka välissä luonani hakemassa namia ja rapsutuksia ja sitten saisi taas jatkaa matkaansa. Luoksetulo ei saisi yhdistyä sisään menemiseen, kiinni joutumiseen, tai jonkin kivan asian poistumiseen... (Ei se kyllä mielestäni tähänkään asti ole edellä mainittuihin yhdistynyt...) Tässä vois kannssa ottaa naksuttimen avuksi, Muusa tykkää naksuttelusta ja naksutin saa sen jotenkin erityisesti skarppaamaan ;)

Ja sitten ehkä vaan kylmästi jätän sitä enemmän kotiin harjoittelemaan yksinoloa, enkä roudaa kaikkialle mukaan. Hermot siinä menee...

Ai mikä aktivointi?

2007-07-19T12:16:00.000+03:00

Heh heh. Olemme olleet Muusan kanssa lomalla ja laiskotelleet (tai minä olen pikemminkin laiskotellut koiran viilliintyessä ja riehaantuessa entisestään...)

Muusalla on kaksi uutta aktivointilelua aktivointipallon lisäksi: perinteinen kongi ja Nina Ottossonin DogTornado. Tornadossa on neljä eri levyä, joiden väleissä on makupaloille aukkoja. Namia saa, kun oppii pyörittämään levyjä kuonolla tai tassulla. Muusa ei vielä ole ihan omatoiminen lelun kanssa, vaan tarvitsee apua ja ennen kaikkea vahtivaa silmää. Sillä on aina niin kova hoppu saada namit, että se olisi valmis tuhoamaan koko laitteen puremalla tai paiskomalla sen sijaan, että malttaisi pohtia oikeaa taktiikkaa. Odottamassa on myös DogFighter, joka on mielestäni vaativampi ja sisältää mukavia puisia irto-osia, joita en aio entaa Muusalle pureskeltavaksi vielä vähään aikaan. Kongi on niin lujaa tekoa, että sitä Muusa saa riepotella ihan niin paljon kun huvittaa, eikä se hajoa. Yleensä sielä on sisällä jotain mössöä, jota saa askarrella puoli päivää ulos. Tähän riittää kärsivällisyys huomattavasti paremmin.

Yksinolo on sujunut pienissä pätkissä suurinpirtein ok, metelöinti on loppunut, mutta ajoittaisia tuhoja Muusa kyllä tekee. Viimeksi menivät minun cd:t koteloineen ja muutama kirja siinä sivussa. Vähän pelottaa, että mitenköhän syksyllä pärjätään, kun mun pitäis olla ihan normaaleita päiviä yliopistolla tai töissä. Tähän mennessä 3 tuntia on sellanen hyvä yksinoloaika, tarkoitus olisi kyllä pidentää aikaa hiljalleen, mutta mutta...

Koira ei ole lähellekään sisäsiisti, vaan tekee edelleenkin tarpeitansa joko paperille tai lattialle silloin kun sattuu hätä olemaan.

Syksyllä haluisin kovasti aloittaa Muusan kanssa tokon, jos vaan sopiva ryhmä tarpeeksi läheltä sattuisi löytymään. Monia käskyjä olen itsea asiassa säästellyt tokoa varten, enkä malttaisi enää odottaa niiden opettamisen kanssa. Samalla tuntuu siltä, että yksikseni en oikein saa aikaiseksi säännöllistä tokoilua ja että haluaisin ekstrasilmät tarkkailemaan omaa ja koirani toimintaa.

Yksinolo alkaa jo sujua

2007-06-27T14:45:00.001+03:00

Voi tätä riemun päivää, kun huomaa taktiikkansa toimivan. Yksinolon suhteen olin ladannut kaiken toivon kesäkuulle, jolloin minä ja koira viettäisimme suurimman osan ajasta maalla. Ajattelin, että kaikkien vaikeuksien jälkeen on helpompaa opettaa koira olemaan yksin uudessa paikassa ja toisaalta vaikka se huutaisikin kurkku suorana koko yksinoloajan, naapurit eivät sitä ole kuuntelemassa, eikä minun tarvitse pelätä häätöä tai valituksia.

Näin juurikin kävi. Aloitimme Röykässä, missä Muusa käyttäytyi aluksi ihan samalla tavalla kuin kotona. Ulvoi, haukkui, tuhosi asioita ja pissasi ympäriinsä. Aika äkkiä se kuitenkin hoksasi, että menemme ja tulemme koko ajan, ja että sillä on seurana herkkuluu, jota muulloin ei saa. En myöskään tehnyt paluustani mitään seremoniaa, vaan olin mahdollisimman poissaoleva, enkä huomioinut koiraa juurikaan lähtiessä tai palatessa. Ulkona se sai peuhata vapaasti ja paljon. Nopeasti elämöinti väheni ja lyheni ja useilla kerroilla jäi pois kokonaan.

Siirryimme mökille Hämeenlinnaan, missä Muusa myös näki isoista ikkunoista ulos yksin ollessaan (vähän kuin autossa, jossa se on ihan mielellään yksin...), en muista että mökillä olisi enää juurikaan inisty, mitään ei myöskään ikinä ollut tuhottu ja sisällekin tehtiin tarpeita lähinnä öisin. Pidin huolen siitä, että koira jäi joka päivä yksin hetkiksi ja pidemmiksi ajoiksi. Se saattoi olla ulkona, minä sisällä ja toisinpäin. Lähdin myös autolla kaupunkiin tai ylipäätänsä pois ja kaikki tämä oli Muusalle ihan ok. Olihan sitä jo Röykässä harjoiteltu.

Juhannuksen jälkeen tulimme takas kaupunkiin ja minulla alkoi luennot normaaliin tapaan. Huojennukseksei huomaan, että taktiikka toimi. Muusa jää kotiin ensimmäistä kertaa rauhassa loikoilemaan, ei esim. huutamaan ja kyttäämään lähtöäni. Toisinaan se saattaa hetken piipittää lähdettyäni, mutta hiljenee aina siihen mennessä kun suljen rapunoven. Takasin tultuani huomaan aina, että koiralla ei ole ollut mitään hätää kotona, eikä se liiemmin ole tuhonnut mitään.

Työvoitto!

Tuntuu suorastaan hämmentävän huojentavalta, että voi mennä luennolle, kauppaan, kylään tms. ylipäätänsä olla hetkiä pois kotoa ilman että täytyy stressata Muusan pärjäämistä joka sekunti.

Menneet päivät

2007-06-06T21:47:00.000+03:00

Kahden edellisen päivän aikana ollaan keskitytty lähinnä yksinoloon. Samoja harjoituksia, ihan hyvällä menestyksellä. Olen huomannut, että koira jää paremmin yksin, jos se on saanut rauhottua esim. pihalla juoksemisen jälkeen ja silloin kun olen puuhastellut eri huoneessa ennen lähtöä. Mitään tuhoja se ei ole tehnyt, vaikka se on saanut olla keittiön lisäksi parissa muussakin huoneessa. Ekat 15 min se pitää meteliä, haukkuu lähinnä. Tämän jälkeen rauhottuu.

Tänään on opeteltu arvaa kumpi käsi -leikki. Muusa oivalsi homman muuten ihan hyvin, mutta se ei aina malta istua arvaamisen ajan, vaan käy makaamaan tai roikkuu molemmilla tassuilla nyrkissä kiinni, kun sen pitäisi vain hipaista tassulla sitä nyrkkiä, missä nakki on. Tämä leikki oli sen mielestä niin kivaa, että se rupesi käymään ihan ylikierroksilla. Ja rämpsi mua tassuillansa vielä sen jälkeen kun leikki oli loppunut, yritti myös syödä varpaani :(

Sitten harjoiteltiin irti päästämistä lelun kanssa. Lelu suuhun ja 'irti' -käsky, jolloin Muusa tipauttaa lelun ja minä naksautan ja annan namin. Tämä aloitettiin toki aikanaan niin, että vihjesana sanottiin samaan aikaan itse irti päästämisen kanssa. Nyt se toimii jo käskynä. Luulen, että Muusa alkaa vihdoinkin päästä jyvälle siitä, mitä tuo sana oikeastaan tarkoittaa...

Näiden lisäksi on harjoiteltu 'seiso' -käskyä, jota kasvattaja toivoi näyttelyiden varalle. Se oli Muusasta helppoa ja se tajusi nopeasti, mistä naksautus ja nakki tulee ;)

Yksinoloharjoituksia iltamyöhällä

2007-06-03T22:34:00.000+03:00

Mitä tehtiin:
Hihnassa kulkemisharjoituksia pihalla, hihna vyötärölläni kiinni, ideana se, että palkinnon saa kun pitää hihnan löysällä.
Kuinka sujui:
Muusa veti ja oli vain vähän kiinnostunut minusta. Lopussa hieman parempi, olisi pitänyt vaan pysyä siellä tenniskentällä.

Mitä tehtiin:
Kolme yksinoloharjoitusta mehukkaan luun kanssa, yksin noin 5-15 min.
Kuinka sujui:
Ei ollenkaan hyvin, koira ulvoi ja vinkui ja touhotti, eikä osannut rauhoittua. Mentiin kuitenkin joka kerta sisälle hilajisen hetken aikaan.

Laumaan liittynyt Miska vaikeutti Muusan keskittymiskykyä ja nostatti kierroksia, vaikka olikin eteisessä Muusan harjoitellessa keittiössä...

Yksin

2007-06-03T06:31:00.000+03:00

Mitä tehtiin:
Yksinoloharjoitus samalla konseptilla kuin edellisenä päivänä. Yksin noin tunnin.

Kuinka sujui:
Sujui oikein hyvin, ei elämöinyt!

Olin laiska, enkä jaksanut tehdä enempää...

Ensimmäinen päivä Röykässä

2007-06-02T07:21:00.000+03:00

Mitä tehtiin:
Treenattiin tenniskentällä hihnassa kulkemista, siten että koira oli kiinni vyötärölläni melko lyhyellä hihnalla. Naksuttelin aluksi melkein joka toisella askeleella (+nakitus) ja myöhemmin noin joka viidennellä.
Kuinka sujui:
Aluksi Muusa oli kiinnostuneempi maasta kuin minusta, hoksasi kuitenkin aika nopeasti, että kannattaa pysytellä lähellä, jos vaikka taas tipahtaisi nakki. Lopuksi haki myös katsekontaktia ja seurasi "harhautuksia" eli kiemurtelua.

Mitä tehtiin:
Yksinoloa luukimpaleen kanssa, useita toistoja niin, että Muusa jätettiin yksin keittiöön, ja lähdettäessä lattialle jätettiin myös herkkuluu. Muusaan ei kiinnitetty mitään huomiota ennen tai jälkeen harjoituksen. Toistojen välissä lueskelin lehteä eri huoneessa tai puuhastelin omiani, enkä kiinnittänyt koiraan mitään huomiota. Yksinoloajat vaihtelivat viidestä minuutista tuntiin.
Kuinka sujui:
Muusa ulvoi ja haukkui ja kalusi luutansa. Ei kuitenkaan tehnyt "hätäpissoja". Loppuvaiheessa jäi jo nätisti omaan petiin odottamaan, että poistutaan. Takastullessa ei elämöinyt, vaan oli jo rauhoittunut.